Kukaan meistä ei halua osalliseksi riitaisaan asuntokauppaan. Vahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin ja tämän päälle häviäjän maksettavaksi tulee molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut juristien palkkoineen.
Epävarmuus prosessin aikana on monesti suurta, eikä usein voida etukäteen sanoa, kumpi osapuoli tulee tapauksen voittamaan. Pahimmillaan riitaisan asuntokaupan hinta hävinneelle osapuolelle on kohtuuttoman suuri – vuosikymmenien aikana tienattu raha haihtuu ilmaan.
Jokainen tarina riitaisasta asuntokaupasta aiheuttaa suurta harmitusta. Etenkin, kun asiantuntijoiden esittämien arvioiden mukaan 95% riidoista voitaisiin välttää asianmukaisen kuntotarkastuksen avulla.
Tässä tekstissä käsitellään vanhoissa taloissa yleisesti käytössä olleita rakennustapoja ja niihin liittyviä riskejä.
Perustukset
Rakentamisessa kaikki lähtee perustuksista ja alapohjasta. Ne ovat osia, jotka pitävät rakennuksen sekä pystyssä että turvassa. Nämä ovat myös niitä osia, jotka ovat ensimmäisenä kontaktissa maan ja sen olosuhteiden kanssa.
Valesokkelit ovat olleet pitkään tunnettu riskirakenne monissa vanhoissa rakennuksissa. Aikanaan ne otettiin innokkaasti käyttöön, sillä niiden uskottiin olevan ratkaisu rakennusten kosteusongelmiin. Ajatuksena oli, että ne pitäisivät rakennukset irti maasta ja tällä tavoin suojaavat kosteudelta.
Ironista kyllä, vaikka valesokkelit suunniteltiin estämään kosteuden pääsy rakenteisiin, ne ovat monissa tapauksissa toimineet juuri päinvastoin.
Kun valesokkeli ei toimi oikein, se voi muodostaa ikään kuin sillan, joka johtaa kosteuden suoraan rakennuksen perustuksiin ja siitä suoraan sisätiloihin. Tämä ei ole teoreettinen riski, vaan valitettavan moni rakennuksen omistaja on joutunut kohtaamaan tämän ongelman käytännössä.
Kosteuden pääsy sisään voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten homeen muodostumista, rakenteiden lahoamista ja sisäilmaongelmia.
Myös maanvaraiset laatat, toinen vanhan ajan suosikki, voivat aiheuttaa ongelmia. Erityisesti jos ne on asennettu alueille, joilla on korkea pohjaveden taso tai huono salaojitus.
Julkisivu, ikkunat ja seinät
Seinät, ikkunat ja julkisivut ovat kuin talon kasvot, jotka näyttäytyvät ulospäin. Ne eivät ainoastaan määritä rakennuksen ulkonäköä, vaan ne myös suojaavat sisätiloja ulkoisilta tekijöiltä kuten sään rasitukselta.
Rakennuksen julkisivuun ei monesti kiinnitetä sen ansaitsemaa huomiota. Esimerkiksi puisen ulkoverhouksen yhteydessä on syytä huomioida asianmukainen tuuletus, jotta kosteutta ei pääse kertymään seinärakenteisiin. Tuulettuvalla rakenteella varmistetaan, että kosteus pääsee haihtumaan ulos, eikä aiheuta vaurioita.
Vanhat ikkunat, erityisesti yksinkertaisesta lasista valmistetut, voivat olla suuria energiasyöppöjä. Ne voivat päästää ulkoilmaa sisään ja sisäilmaa ulos, mikä voi johtaa suuriin lämmitys- ja jäähdytyskustannuksiin.
Seinien eristys on toinen suuri huolenaihe. Huonosti eristetyt seinät voivat aiheuttaa kondensaatiota, joka voi johtaa homeen ja muiden kosteusongelmien kehittymiseen.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihto on rakennuksen hengitysjärjestelmä. Se pitää sisäilman raikkaana ja poistaa epäpuhtaudet. Tai ainakin näin pitäisi olla.
Vanhat tai tehottomat ilmanvaihtojärjestelmät voivat aiheuttaa monia ongelmia. Ne voivat päästää ulkoilmasta epäpuhtauksia sisään ja estää kosteuden poistumisen, joka johtaa huonoon sisäilman laatuun ja terveysongelmiin.
Yläpohja ja katto
Yläpohja ja katto ovat rakennukselle elintärkeitä osia. Katot suojaavat rakennusta sateelta, lumelta ja muilta sääolosuhteilta, kun yläpohja pitää huolta mm. lämmöneristyksestä. Lisäksi katto heijastaa pois auringon säteilyä pitäen rakennuksen sisälämpötilan miellyttävänä.
Huonosti suunniteltu, asennettu tai huollettu katto voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotava katto päästää veden rakenteisiin ja mikäli tuuletus on heikkoa, voi seurauksena olla kosteusongelma.
Se ei kuitenkaan yksistään riitä, että katto on ehjä. Erityisesti peltikaton sisäpinnalle tiivistyy vettä ja mikäli yläpohjan tuuletus ei ole riittävä, voi kondenssivesi vaurioittaa rakenteita. Yläpohjan lämpövuodot voivat pahentaa kondensaatiota entisestään. Esimerkiksi jääpuikkojen kertyminen räystäälle voi viestiä lämpövuodoista.
On tärkeää ymmärtää, että katto ja yläpohja toimivat yhdessä. Jos jompikumpi niistä ei toimi kunnolla, voi tästä aiheutua vakavia ongelmia koko rakennukselle. Esimerkkinä ongelmista kosteusvauriot, homeongelmat ja energiahukka.
Kiinnitä huomiota käytettyihin rakennusmenetelmiin ennen asuntokaupan tekemistä
Rakennuksen kunto ja sen piilevät riskit ovat keskeisiä tekijöitä asuntokaupassa. Ennen kaupantekoa on tärkeää tuntea rakennuksen todellinen kunto ja mahdolliset riskirakenteet.
Monelle asuntokauppa on elämän suurin osto- tai myyntitapahtuma. Sekä ostajalla että myyjällä on omat riskinsä, eikä näin suurta päätöstä kannata tehdä ilman riskien perusteellista kartoittamista.
Tieto rakennuksen kunnosta ja mahdollisista piilevistä ongelmista voi olla ratkaisevaa paitsi kaupan onnistumisen, myös tulevien vuosien asumismukavuuden ja turvallisuuden kannalta.
Kun olet tekemässä asuntokauppaa, älä arvaile. Varmista, että tiedät tarkalleen, mihin olet sijoittamassa rahasi ja että asuntosi on turvallinen ja pitkäikäinen investointi. Toisaalta myyjänä sinun oikeusturvasi kannalta on oleellista tietää, missä kunnossa asunto myydään. Tällä vältetään pitkälti tulevat riidat.